Verohallinnon DAC6/MDR-ohjeet julkaistu

Verohallinto julkaisi huhtikuun lopulla (30.4.2020) ohjeen (VH/1283/00.01.11/2020) raportoitavia rajat ylittäviä järjestelyjä koskien. Ohjeessa käsitellään palvelun tarjoajan tiedonantovelvollisuutta ja verovelvollisen ilmoitusvelvollisuutta sekä sääntelyn tulkintaan liittyviä kysymyksiä.

Ohje liittyy vuoden 2020 alusta voimaan tulleeseen lainsäädäntöön, jolla pantiin täytäntöön EU:n direktiivi (DAC 6) pakollisia raportointivelvollisuuksia (Mandatory Disclosure Rules; MDR) koskien. Uutta lainsäädäntöä koskeva hallituksen esitys kokonaisuudessaan löytyy täältä.

Kyseessä on kansainvälisiä konserneja ja heidän neuvonantajiaan koskeva uusi raportointivelvollisuus tietyistä rajat ylittävistä järjestelyistä, joihin saattaa liittyä aggressiivisen verosuunnittelun piirteitä.

Sääntelyn tarkoituksena on parantaa jäsenvaltioiden veroviranomaisten tiedonsaantia rajat ylittävistä verosuunnittelujärjestelyistä, joissa voi olla veron kiertämisen tai välttämisen elementtejä.

Ensimmäisenä raportointivuoroon tulevat aikavälillä 25.6.2018–30.6.2020 toteutetut järjestelyt, jotka kattavat tiedonannot on lähetettävä paikalliselle viranomaiselle viimeistään 31.8.2020 mennessä.

Järjestelyistä raportoi Verohallinnolle ensisijaisesti järjestelyn välittäjä eli suunnittelija, markkinoija tai organisoija (käytännössä yleensä konsultti tai muu neuvonantaja). Toissijaisesti raportointivelvollisuus koskee järjestelyjä hyödyntävää verovelvollista (eli käytännössä asiakasyritystä).

Raportointi tapahtuu käytännössä maakohtaisesta raportoinnista (CbCR) tutulla xml-muotoisella tiedonannolla tai vaihtoehtoisesti Omaveron sähköisellä lomakkeella.

Lisää käytännön ohjeistusta varsinaisesta ilmoitusmenettelystä (sähköistä ilmoittamista koskeva tietuekuvaus sekä raportoivaa järjestelyä koskevan OmaVero-lomakkeen täyttöohje) julkaistaan touko-kesäkuussa 2020.

—

Järjestämme aiheeseen liittyen webinaarin (20.5 & 26.5 klo 14.00-15.30), jossa asiantuntijamme käyvät ensin läpi Verohallinnon tuoreet DAC6/MDR-ohjeet ja sen jälkeen esittelevät prosessisuosituksia sekä työkaluja järjestelyjä koskevan arvioinnin, monitoroinnin ja raportoinnin toteuttamisen tueksi.

Tilaisuuden lopuksi tarjolla on myös yhteistyökumppanimme TaxModelin DAC6pro -ratkaisun demo. Lisätiedot ja rekisteröityminen

—

MIKÄ IHMEEN DAC 6?

Euroopan unionin talous- ja rahoitusasioiden neuvosto (ECOFIN) on hyväksyi viime kesänä DAC 6 -nimellä yleisesti kulkevan direktiiviehdotuksen, joka koskee rajat ylittäviä järjestelyjä ja rajat ylittäviä järjestelyjä koskevan tiedon automaattista tietojenvaihtoa.

DAC 6 -direktiivin päätarkoitus on parantaa verotuksen läpinäkyvyyttä ja ehkäistä ns. aggressiivista verosuunnittelua, jonka osalta direktiivi tarjoaa ennalta määriteltyjä tunnusmerkkejä. Yhdenkin tunnusmerkin täyttyminen johtaa direktiivin mukaisen pakollisen raportointivelvollisuuden syntymiseen. Lisäksi direktiivi velvoittaa jäsenvaltioiden veroviranomaiset automaattiseen keskinäiseen tietojenvaihtoon tunnusmerkin täyttävän järjestelyn tietojen osalta.

Tunnusmerkit on jaettu direktiivissä yleisiin tunnusmerkkeihin ja erityisiin tunnusmerkkeihin.

Yleiset tunnusmerkit ja osa erityisistä tunnusmerkeistä edellyttävät, että niiden täyttymisen lisäksi täyttyy pääasiallisen hyödyn testi, jotta järjestelystä tulee raportoitava. Pääasiallisen tarkoituksen testi täyttyy, jos verotuksellisen edun saaminen on järjestelyn pääasiallinen hyöty tai yksi pääasiallisista hyödyistä.

Raportointivelvollisuus koskee lähtökohtaisesti sekä verovelvollista itseään että järjestelyssä auttaneita välittäjiä (intermediary). Välittäjällä tarkoitetaan henkilöä tai yritystä, joka suunnittelee, markkinoi, organisoi tai muutoin tuo saataville toteuttamista varten järjestelyn tai hallinnoi järjestelyn toteuttamista.

Erityisen tunnusmerkin täyttää esimerkiksi rajat ylittävä järjestely, jossa hankitaan tappiollinen yhtiö, lopetetaan tämän yhtiön pääasiallinen toiminta ja käytetään kyseisen yhtiön tappioita verovastuun pienentämiseksi. Erityisen tunnusmerkin täyttää myös rajat ylittävä järjestely, johon liittyy ns. vaikeasti arvioitavien aineettomien hyödykkeiden siirtäminen. Tällainen rajat ylittävä järjestely tulee aina raportoida.

Lisäksi aina raportoitaviin järjestelyihin kuuluvat esimerkiksi järjestelyt, joihin liittyy konsernin sisäinen toimintojen ja / tai riskien ja / tai varojen rajat ylittävä siirtäminen, mikäli tällä on merkittävä vaikutus siirtäjän taloudellisen toiminnan näkökulmasta.

Välittäjän on tiedotettava viranomaisille raportoitavasta rajat ylittävästä järjestelystä 30 päivän kuluessa siitä (laskeminen alkaa siitä edellytyksestä, joka täyttyy ensin):

kun rajat ylittävä järjestely on luonnosteltu toteuttamista varten;
kun raportoitava järjestely on valmis toteutettavaksi; tai
kun järjestelyn ensimmäinen vaihe on toteutettu.

Mikäli välittäjää koskee kansallisen lain mukaan oikeudellinen salassapitovelvollisuus, velvollisuus raportoida järjestelystä siirtyy toiselle välittäjälle. Mikäli järjestely suunnitellaan ja toteutetaan esimerkiksi verovelvollisen itsensä toimesta tai EU:n ulkopuolelta sijaitsevan välittäjän toimesta, eikä toista välittäjää ei ole, raportointivelvollisuus siirtyy verovelvolliselle itselleen.

Automaattisen tiedonvaihdon osalta DAC6-direktiivi velvoittaa viranomaisia jakamaan välittäjiltä saamansa tiedot raportoitavista rajat ylittävistä järjestelyistä automaattisesti muiden jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa.

Kaikkien jäsenvaltioiden on tullut implementoida direktiivi kansalliseen lainsäädäntöönsä 31.12.2019 mennessä.

TIIVISTELMÄ SUOMEN DAC 6 -LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ 1.1.2020 ALKAEN:

Kuka raportoi? Ensisijaisesti järjestelyssä mukana ollut konsultti tai muu neuvonantaja, toissijaisesti yritys itse. Mikäli järjestely toteutetaan ilman ulkopuolista apua, on raportointivelvollisuus yrityksellä itsellään.

Mitä raportoidaan? Rajat ylittävät järjestelyt, jotka täyttävät tietyt direktiivissä ja laissa määritellyt yleiset ja /erityiset tunnusmerkit. Näitä tunnusmerkkejä ovat mm. luottamuksellisuusehto, veroetuun kytketty palkkio (ns. success fee), järjestelyn vakiomuotoisuus, tappioiden käyttäminen, tulon muuntaminen, varojen kierrättäminen, verokohtelun eroavuus, tuplavähennykset tai -vapautukset, läpinäkymätön omistusketju tai tai sellainen siirtohinnoittelujärjestely, joka koskee yksipuolisia safe harbour -säännöksiä, vaikeasti arvostettavia aineettomia (Hard-to-Value Intangibles) tai merkittävä toimintojen, riskien tai varojen siirtäminen toimintamaasta toiseen. Huomionarvoista on, että raportointisäännökset vaihtelevat maittain ja esimerkiksi Ruotsissa raportointivelvollisuuden piiriin kuuluvat myös puhtaasti kotimaiset järjestelyt.

Miksi raportoidaan? Tarkoituksena on parantaa verotuksen läpinäkyvyyttä ja ehkäistä ns. aggressiivista verosuunnittelua

Milloin voimaan? Laki astuu voimaan 1.1.2020. Ensimmäisenä raportointivuoroon tulevat aikavälillä 25.6.2018–30.6.2020 toteutetut järjestelyt, jotka kattavat tiedonannot on lähetettävä paikalliselle viranomaiselle viimeistään 31.8.2020 mennessä. Tämän jälkeen raportointivelvollisuus on tarvittaessa aina 30 päivää järjestelyn toteutusvalmiuden syntymisen jälkeen.

Mitä seuraamuksia raportointivelvollisuuden laiminlyönnistä on? Laiminlyöntimaksun suuruus vaihtelee 2.000 ja 15.000 euron välillä riippuen laiminlyönnin vakavuudesta (vähäinen puutteellisuus tai virhe vs. törkeä huolimattomuus tai tahallisesti väärä ilmoitus).

MITÄ PITÄISI TEHDÄ SEURAAVAKSI?

Suosituksemme on ottaa ensin iso kuppi hyvää kahvia, hengittää syvään ja sen jälkeen tutustua ajan kanssa hallituksen esitykseen ja sen mukanaan tuomiin uusiin raportointivaatimuksiin. Sen jälkeen on aika tehdä rauhallinen arvio uusien raportointivaatimusten merkityksestä omalle toiminnalle (ts. kuinka paljon raportoinnin piiriin mahdollisesti kuuluvia järjestelyjä toteutetaan vuositasolla) sekä velvollisuuksien täyttämisen vaatimista toimenpiteistä (ts. hoidetaanko raportointi itse vai ulkoistetaanko se ja miten sen toteutumista seurataan).

On myös tärkeää muistaa, että raportointikynnyksen ylittäminen ei automaattisesti tarkoita sitä, että yritys olisi tehnyt mitään väärää; kyseessä on ennen kaikkea verotuksen läpinäkyvyyttä ja siten viime kädessä myös verovarmuutta lisäävä hallinnollinen prosessi, joka alkujärkytyksen jälkeen mitä luultavimmin sulautuu tavalliseksi osaksi verotuksen vuosikelloa.

VINKKI

Katso webinaaritallenne: DAC 6 – mitä, miten milloin?

Kirjoittaja työskentelee vaativiin siirtohinnoittelutoimeksiantoihin erikoistuneena asiantuntijana ja osakkaana siirtohinnoittelutiimissämme (Transfer Pricing Services).

Tässä blogissa julkaisemme kokeneiden asiantuntijoidemme kirjoittamia artikkeleita ajankohtaisista aiheista. Lue lisää kattavasta palvelutarjonnastamme.