Mihin verokonsultointia tarvitaan?
Mihin eri asioihin yritykset tarvitsevat verokonsultointia eli veroneuvontaa ja miksi asioita on hyvä selvittää etukäteen?
Käytännössä verotus on vain yksi osa liiketoimintaa ja parhaimmillaan veroneuvonta onkin asioiden ennakoimista, vaihtoehtojen selvittämistä sekä oikein toimimisen varmentamista kestävän liiketoiminnan varmistamiseksi. Veroneuvonta mm. tarjoaa työkaluja yrityksen päättäjille, auttaa työntekijöitä päivittäisten velvoitteiden hoitamisessa sekä tarjoaa mielenrauhaa yrityksen omistajille.
Vastaamme asiakkaidemme esittämiin kysymyksiin, joista poimimme nyt esimerkiksi muutamia.
Miten yrityksen verot maksetaan?
Yrityksen verotuksen maksaminen Suomessa perustuu yrityksen oikeudelliseen muotoon, toiminnan laajuuteen ja verotettavan tulon määrään. Yleisesti ottaen yritykset maksavat erilaisia veroja kuten yhteisöveroa, arvonlisäveroa (ALV) ja työnantajamaksuja. Tässä on yleiskatsaus eri yritysmuotojen verotuskäytännöistä ja siitä, miten yritykset maksavat veronsa:
1. Yhteisövero
Osakeyhtiöt (Oy) ja muut yhteisöt maksavat yhteisöveroa, joka lasketaan verotettavasta tuloksesta. Suomessa yhteisöverokanta on 20 %. Yrityksen nettotulos, joka lasketaan vähentämällä yrityksen kulut sen tuloista, verotetaan tällä verokannalla.
Verotus tapahtuu ennakkoverojen muodossa: Yritys arvioi tuloksensa ja maksaa veroa ennakkoon kuukausittain tai jaksottain Verohallinnon määräämän aikataulun mukaisesti. Jos vuoden lopussa yrityksen todellinen tulos poikkeaa arviosta, tehdään lopullinen verotus, ja yritys voi saada palautusta tai joutua maksamaan jäännösveroa.
2. Arvonlisävero (ALV)
Suomalaisilla yrityksillä, joiden liikevaihto ylittää 15 000 euroa vuodessa, on velvollisuus rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi. ALV:n yleinen verokanta on 25,5 %, alennettuja verokantoja (14 % ja 10 %) sovelletaan tiettyihin tavaroihin ja palveluihin, kuten elintarvikkeisiin ja kulttuuripalveluihin.
Yritykset tilittävät keräämänsä arvonlisäverot Verohallinnolle kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain riippuen liikevaihdosta.
3. Palkoista maksettavat verot ja maksut
Jos yrityksellä on työntekijöitä, sen on pidätettävä työntekijöiden palkasta ennakonpidätys ja toimitettava ne Verohallinnolle. Lisäksi yrityksen on maksettava sosiaaliturvamaksuja, kuten työeläkemaksuja (TyEL), työttömyysvakuutusmaksuja ja työtapaturmavakuutusmaksuja. Näiden maksujen suuruus vaihtelee työnantajan ja työntekijän osuuden mukaan.
Yrityksen on myös toimitettava kuukausittain palkkatietoilmoitus tulorekisteriin, joka toimii kaikkien palkkoihin liittyvien tietojen raportointialustana.
4. Osakeyhtiön ja henkilöyhtiön verotus
Osakeyhtiöt maksavat ensin yhteisöveroa, ja jos omistajat haluavat nostaa osinkoja, ne verotetaan erikseen. Osingon verotus riippuu siitä, onko se jaettu pääomatulona vai ansiotulona, ja verotuskohtelu voi vaihdella.
Henkilöyhtiöt (kuten avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt) eivät maksa yhteisöveroa, vaan niiden tulos jaetaan suoraan omistajille verotettavaksi. Tämä tarkoittaa, että omistajat maksavat henkilökohtaisesti veroa yrityksen tuottamasta tulosta.
5. Verotuksen raportointi ja ilmoitukset
Yrityksen on annettava tilinpäätös ja veroilmoitus vuosittain Verohallinnolle. Näissä raporteissa ilmoitetaan kaikki tulot, menot ja voitot, joiden perusteella lopullinen verotus tehdään.
Suomessa on myös sähköisiä järjestelmiä, kuten OmaVero-palvelu, jossa yritykset voivat hoitaa veroilmoitukset ja -maksut helposti verkossa. Yrityksen verotuksen hoitaminen ajallaan on tärkeää, sillä verojen laiminlyönnistä tai maksujen viivästymisestä voi seurata sanktioita, kuten viivästyskorkoja.
Mitä yritys voi vähentää verotuksessa?
Kotimaisen yritysverotuksen ikivihreitä aiheita ovat muun muassa poistot ja vähennyskelpoiset kulut. Tuloverotuksen vähennysoikeus on laaja ja osakeyhtiö voi vähentää verotuksessaan liiketoimintaan liittyvät menot eli tulon hankkimisesta aiheutuneet kulut. Toisin sanoen, liiketoimintaan liittymättömät kulut eivät ole vähennyskelpoisia, joiden lisäksi elinkeinoverolaissa on erikseen säädetty eristä, jotka eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia. Tällaisista eristä voidaan esimerkkinä mainita muun muassa verovapaan tulon hankkimisesta aiheutuneet menot ja seuraamusmaksut sekä sakot. Edustusmenoista puhutaan usein vähennyskelpoisten kulujen yhteydessä ja näistä kuluista on oikeus vähentää vain 50 prosenttia.
Poistot liittyvät niin ikään yrityksen kulujen vähennykseen ja käytännössä poistoista puhutaan verotuksessa silloin, kun tietyn hankinnan kulua ei vähennetä kerralla, vaan tämä kulu jaksotetaan usealle vuosille. Poistoista ja niiden eroista kirjanpidon sekä verotuksen välillä voi lukea lisää blogistamme.
Paljonko yritys maksaa veroa voitosta?
Toinen usein keskusteltu aihe kotimaisessa verotuksessa on yrittäjän verotus ja tätä aihetta usein myös sivutaan julkisessa keskustelussa.
Yrittäjän verotusta tarkasteltaessa on hyvä ymmärtää ensinnäkin se, milloin puhutaan yrityksen verotuksesta sekä voitonjaosta ja milloin taas luonnollisen henkilön henkilökohtaisesta verotuksesta (ansio- ja pääomatuloverotuksesta). Tähän tulee huomioida myös se, puhutaanko osakeyhtiöstä vai jostain muusta toimintamuodosta.
Tarkastelemme seuraavaksi yrittäjän verotusta hieman tarkemmin.
Paljonko on yrittäjän veroprosentti?
Osakeyhtiö maksaa tuloksestaan 20 prosenttia tuloveroa, kun taas henkilö maksaa saamastaan ansiotulosta ansiotuloveroa progressiivisen veroasteikon perusteella tai pääomatuloista 30 % tai 34 % tuloveroa. Tietyissä tapauksissa osinko voi olla saajalleen osin tai kokonaan verovapaata tuloa. Yrityksen jakaman osingon verokäsittely riippuukin mm. seuraavista tekijöistä:
- Onko kyseessä listaamaton yhtiö vai ei?
- Onko osakas luonnollinen henkilö vai toinen osakeyhtiö?
- Kuinka paljon osinkoa jaetaan suhteessa yrityksen osakkeiden matemaattiseen arvoon (yksinkertaistaen nettovarallisuus)?
Matemaattisen arvon kohdalla usein keskustellaan ns. 8 prosentin -säännöstä, mikä tarkoittaa sitä, että listaamattoman yhtiön jakamasta osingosta osa on verovapaata tuloa luonnollisena henkilönä olevan osakkaan verotuksessa. Kotimaiselta yhteisöltä eli yritykseltä saatu osinko on pääsääntöisesti verovapaata tuloa toiselle yhteisölle.
Paljonko yrityskaupasta maksetaan veroa?
Paljonko yrityskaupasta maksetaan veroa?
Yrityskauppatilanteet sekä erilaiset osakeluovutukset ovat myös tyypillisiä veroneuvonnan aihealueita. Yrityskaupan ja osakkeiden luovutusten yhteydessä usein nousee esiin mm.
- arvonmääritys eli mikä on luovutettavan omaisuuden käypä arvo verotuksessa,
- muodostuuko luovutusvoittoa vai -tappiota,
- mikä on veron määrä ja koska tämä tulee maksaa.
Kuten edellä osingon osalta niin myös näissä tilanteissa verokohtelun kannalta on olennaista merkitystä sillä, onko verovelvollinen eli myyjä luonnollinen henkilö vai yhtiö. Yhtiöiden kohdalla usein arvioidaan mm. onko hankintameno vähennyskelpoinen ja onko luovutettu osake yhtiön käyttöomaisuutta. Lisää käyttöomaisuusosakkeiden luovutuksesta blogissamme.
Luonnollinen henkilö maksaa osakkeiden luovutuksesta veroa (pääomatuloa), kun näitä myydään voitolla eli syntyy luovutusvoittoa. Käytännössä luovutusvoitto lasketaan vähentämällä myyntihinnasta osakkeiden hankintameno (sekä mahdollinen varainsiirtovero) ja myynnistä suoraan aiheutuneet kulut, kuten välityspalkkio. Tietyissä tapauksissa varsinaisen hankintahinnan sijaan voidaan käyttää ns. hankintameno-olettamaa, joka voi olla 20 % tai 40 % myyntihinnasta, riippuen siitä kuinka kauan myyty osake on omistettu.
Miten kansainvälinen verotus eroaa kotimaisesta?
Asiantuntijamme käyvät päivittäin keskusteluita niin kotimaisten kuin ulkomaisten yhtiöiden sekä yksityishenkilöiden kanssa verotukseen liittyvistä teemoista ja neuvovat näitä muun muassa tuloverotuksessa, arvonlisäverotuksessa kuin siirtohinnoittelussa.
Kansainvälinen verotus eroaa kotimaisesta verotuksesta siten, että se ottaa huomioon tilanteet, joissa yrityksellä on toimintaa tai tuloja useassa eri maassa. Siten on aina tärkeää tunnistaa, onko kyseessä kotimainen vain kansainvälinen tilanne.
Käymme nyt tarkemmin läpi tärkeimpiä verotuksessa huomioitavia tekijöitä ja toimenpiteillä, joilla pyritään varmistamaan, että verot maksetaan oikeudenmukaisesti eri maiden kesken, ja samalla estetään kaksinkertaista verotusta ja verojen välttelyä.
1. Verotusoikeuden jakautuminen
Kansainvälisessä verotuksessa eri maat voivat vaatia verotusoikeutta samoista tuloista, mikä voi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen. Tämä pyritään välttämään kahdenvälisillä verosopimuksilla, jotka määrittelevät, mikä maa saa verottaa tiettyjä tuloja.
2. Verosopimukset ja lähdeverot
Suomen ja toisen maan välinen verosopimus saattaa rajoittaa sitä, kuinka paljon Suomi voi verottaa toisesta maasta saatuja tuloja, kuten osinkoja, korkoja tai rojaltimaksuja.
Lähdeveroa peritään usein ulkomaille maksettavista tuloista, ja sen suuruus voi vaihdella verosopimuksen mukaan.
3. Siirtohinnoittelu
Kansainvälisissä konserneissa siirtohinnoittelusäännöt säätelevät, miten konserniyhtiöiden väliset liiketoimet hinnoitellaan. Näillä säännöillä pyritään estämään verojen keinotekoinen siirtäminen alhaisen verotuksen maihin.
4. Kiinteä toimipaikka
Jos ulkomaisella yrityksellä on Suomessa kiinteä toimipaikka, esimerkiksi toimisto tai tehdas, se voi olla Suomessa verovelvollinen kyseisen toimipaikan tuottamista tuloista.
Kuka neuvoo yrityksen veroasioissa?
Yrityksiä veroasioissa Suomessa neuvovat usein verokonsultit, verojuristit ja veroasiantuntijat. Heidän roolinsa ja erityisosaamisensa voivat vaihdella, mutta kaikilla on sama tavoite: auttaa yrityksiä ymmärtämään ja noudattamaan verolainsäädäntöä sekä optimoimaan verotusta lain puitteissa.
Verokonsultit ja veroasiantuntijat ovat laajasti verotukseen perehtyneitä ammattilaisia, jotka tuntevat erityisesti erilaisia yritysverotuksen osa-alueita, kuten esimerkiksi ALV-käytäntöjä tai siirtohinnoittelua. Heidän asiantuntemuksensa auttaa yrityksiä tunnistamaan verosuunnitteluun liittyviä mahdollisuuksia ja verovähennyksiä.
Verojuristit ovat lakimiehiä, jotka ovat erikoistuneet vero-oikeuteen. Heidän avullaan yritykset voivat käsitellä monimutkaisempia veroasioita, kuten kansainvälistä verotusta, verosopimuksiin liittyviä kysymyksiä ja verotarkastuksia. Verojuristi ovat usein mukana myös, jos yritys tarvitsee apua verovalitusten tai -riitojen ratkaisemisessa.
Alderilla apunasi on kaikkien verotuksen osa-alueiden osaajia. Varmistamme, että yritykset toimivat verotuksessa oikein ja hyödyntävät mahdolliset edut, joita Suomen lainsäädäntö tai kansainväliset verosopimukset tarjoavat.
Mistä voi saada veroneuvontaa?
Veroneuvontaa voi saada sähköpostitse, puhelimitse, videopuhelun välityksellä tai paikan päällä. Kartoitustapaaminen ja tarjouksen kysyminen on aina maksutonta.
Ota yhteyttä puhelimella
Ota yhteyttä sähköpostilla
Varaa maksuton tapaaminen
Haluamme olla avuksi!
Avullamme varmistat, että pystyt tekemään perusteltuja päätöksiä kaikissa yritystoimintasi vaiheissa. Olipa kyseessä kansainvälinen tai kotimainen tilanne, yrityskauppa tai muu rakennejärjestely tai henkilökohtaisen neuvonannon tarve, käytössäsi ovat aina kokeneet osaajat, jotka tietävät tilanteeseesi sopivat työkalut.
Miten me voisimme olla sinulle avuksi? Lue lisää palveluistamme.
