Hae sivustolta

Ulkomaisen yhteisön yleinen verovelvollisuus tosiasiallisen johtopaikan perusteella

Uudistuksen mukaan ulkomainen yhteisö on Suomessa yleisesti verovelvollinen tosiasiallisen johtopaikan perusteella. Lakimuutoksen tarkoituksena on ollut laajentaa Suomen alueellista verotusoikeutta sekä yhtenäistää kotimaista sääntelyä yhteisöjen yleisestä verovelvollisuudesta vastaamaan usean muun maan sääntelyä.

Mikael Kontro

Julkaistu 08.08.2024

Vuonna 2021 voimaantulleen tuloverolain 9 §:n 8 momenttia koskevan uudistuksen mukaan ulkomainen yhteisö on Suomessa yleisesti verovelvollinen tosiasiallisen johtopaikan perusteella. Aiempi oikeustila määritti ulkomaisen yhteisön Suomessa vain rajoitetusti verovelvolliseksi, vaikka sillä olisi ollut täällä tosiasiallinen johtopaikka. Lakimuutoksen tarkoituksena on ollut laajentaa Suomen alueellista verotusoikeutta sekä yhtenäistää kotimaista sääntelyä yhteisöjen yleisestä verovelvollisuudesta vastaamaan usean muun maan sääntelyä. Lisäksi muutoksella on pyritty ennaltaehkäisemään tilanteita, joissa yleinen verovelvollisuus Suomessa pyrittäisiin välttämään perustamalla yhtiö ulkomaille, vaikka sen omistus, johto ja toiminto olisivatkin kokonaan Suomessa.

Tosiasiallisen johtopaikan kriteerit

”Ulkomaisen yhteisön tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee paikassa, jossa yhteisön hallitus tai muu päätöksentekoelin tekee yhteisön tärkeimmät ylintä päivittäistä johtamista koskevat päätökset. Tosiasiallisen johtopaikan sijaintia arvioitaessa otetaan kuitenkin huomioon myös muut yhteisön organisointiin ja liiketoimintaan liittyvät olosuhteet.” TVL 9 § 8 mom.

  • Tosiasiallisen johtopaikan myötä yhtiölle syntyy yleinen verovelvollisuus Suomeen. Tällöin yhtiö on velvollinen antamaan Suomeen veroilmoituksen maailmanlaajuisista tuloistaan ja vähennyskelpoisista menoista.
  • Ulkomaisena yhtiönä pidetään yhteisöä, joka on perustettu tai rekisteröity muuten kuin Suomen lainsäädännön mukaan.
  • Ulkomainen yhteisö voi olla yleisesti verovelvollinen, sekä kotivaltiossaan, että tosiasiallisen johtopaikan perusteella Suomessa (kaksoisasuja).
  • Tilanteissa, joissa yhteisö on molempien sopimusvaltioiden kansallisen lainsäädännön mukaan valtiossa verotuksellisesti asuva, ratkaistaan asuinvaltio tosiasiallisen johtopaikan perusteella.
  • Lähtökohtana on, että yhteisöllä on aina yksi tosiasiallinen johtopaikka jossakin valtiossa. Johtopaikan perusteella syntyviä kiinteitä toimipaikkoja voi puolestaan olla useita.
  • Yleisen verovelvollisuuden myötä yhtiötä koskee muun muassa velvollisuus antaa veroilmoitus Suomeen maailmanlaajuisista tuloistaan ja vähennyskelpoisista menoista

Tosiasiallisen johtopaikan sijainnin tarkastelu perustuu tosiseikkojen ja todellisten olosuhteiden, kuten pääkonttorin sijainnin ja yhtiön toimeenpanevan johdon sijainnin perusteella tehtävään kokonaisharkintaan. Edellytyksenä tosiasiallisen johtopaikan määräytymiselle on sen riittävä pysyvyys. Näin ollen lyhytaikainen tai tilapäinen tärkeintä ylintä johtamista koskevan päätöksenteon harjoittaminen ei täytä tätä kriteeriä.

Tosiasiallisen johtopaikan sijainnin arvioinnissa voidaan hyödyntää esimerkiksi hallituksen tai muiden yhteisön päätöksentekoelinten kokousten pöytäkirjoja sekä muuta relevanttia dokumentaatiota. Tarkastelussa tulisi lisäksi ottaa huomioon yhtiön perustamisvaltion lainsäädäntö, sillä yhteisön hallinnointi perustuu ensisijaisesti perustamisvaltion lainsäädäntöön ja toissijaisesti yhteisön sääntöihin, jotka on kirjattu yhtiöjärjestykseen, perustamiskirjaan tai muuhun vastaavaan asiakirjaan. Ratkaisevana pidetään kuitenkin sitä, missä valtiossa tärkeimpiä, ylintä päivittäistä johtamista koskevia päätöksiä todellisuudessa tehdään.

Käytännössä tosiasiallisen johtopaikan määräytyminen vaatii näyttöä siitä, että yhtiötä koskevia päätöksiä on tosiasiallisesti tehty pääosin Suomessa. Näin ollen pelkästään johtohenkilöiden asuminen Suomessa ei yksinään voi aiheuttaa tosiasiallisen johtopaikan muodostumista Suomeen. Hankalaksi näytön arviointi muodostuu tilanteissa, missä yksi tai useampi yhtiön johtohenkilö asuu Suomessa, mutta yhtiön päivittäistä johtoa harjoitetaan ulkomailla.

Tosiasiallinen johtopaikka hajautetun johtorakenteen yhtiössä

Tosiasiallisen johtopaikan määrittäminen voi olla haasteellista, jos yhteisön hallituksen tai muun päätöksentekoelimen jäsenet, pääkonttori ja toimeenpaneva johto ovat eri valtioissa. Tällöin paikan määrittämisessä painotetaan sijaintia, jossa hallituksen tai vastaavan päätöksentekoelimen kokoukset pidetään. Jos kokoukset pidetään eri valtioissa, otetaan arvioinnissa huomioon pääkonttorin sijainti, sekä paikka, jossa toimeenpaneva johto toimii.

Tilanteissa, joissa päätöksenteko tapahtuu videoyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, tosiasiallisen johtopaikan sijainti määräytyy sen paikan perusteella, josta videokokoukseen on maantieteellisesti liitytty. Jos liittyminen tapahtuu useasta valtiosta, tarkastelussa otetaan huomioon pääkonttorin sijainti sekä paikka, jossa toimeenpaneva johto toimii. Toimeenpanevan johdon osalta merkityksellistä on sen paikan määrittäminen, jossa yhteisön organisatorisesti ja taloudellisesti tosiasiallinen toiminnan painopiste sijaitsee.

Esimerkki 1

Suomessa asuva henkilö A omistaa kaikki Virossa rekisteröidyn, sijoitustoimintaa harjoittavan yhteisön, X Oü:n osuudet. A on X Oü:n hallituksen ainoa varsinainen jäsen. A tekee kaikki X Oü:n sijoitustoimintaa koskevat päätökset kotonaan Suomessa. X Oü:n tosiasiallinen johtopaikka on Suomessa.

Esimerkki 2

X SARL on Luxemburgiin rekisteröity sijoitusyhtiö, jonka koko osakekannan omistaa Suomessa asuva Z. X SARL:n hallituksen jäseninä toimivat Z ja tämän poika Y. Hallituksen kokoukset pidetään Z:n tai Y:n kotona Suomessa. X SARL:llä ei ole Luxemburgissa toimitiloja eikä operatiivista johtoa.

X SARL:n toiminta koostuu arvopapereiden ja kiinteistöjen omistamisesta. X SARL:n toiminta on passiivista, ja yhtiö tekee vuosittain vain muutamia arvopapereiden tai kiinteistöjen ostoja tai myyntejä. Vuonna 2021 X SARL on myynyt yhden kiinteistön, eikä sillä ole ollut muuta toimintaa.  Z ja Y tekevät kaikki arvopapereiden tai kiinteistöjen ostoja ja myyntejä koskevat päätökset Suomessa. X SARL:n tosiasiallinen johtopaikka on Suomessa.

Esimerkki 3

Suomessa asuva A omistaa 100% Saksassa rekisteröidyn C GmbH:n osakekannasta. C GmbH:n hallitukseen kuuluu A:n lisäksi neljä saksalaista jäsentä. Hallituksen kokoukset pidetään Saksassa, ja myös A matkustaa Saksaan osallistumaan hallituksen kokouksiin. Hallitus tekee kokouksissaan C GmbH:n ylintä päivittäistä johtamista koskevat päätökset. C GmbH:lla on Saksassa lisäksi pääkonttori, jossa työskentelee yhtiön toimitusjohtaja ja muu toimeenpaneva johto. Yhtiökokouksen vastuulle kuuluvista asioista A päättää kotonaan Suomessa. C GmbH:n tosiasiallinen johtopaikka on Saksassa.

Haluamme olla avuksi!

Alderilla on kokonaisvaltaista osaamista yrityksiä koskevan verotusasioiden ja juridiikan eri osa-alueilta. Avustamme ja autamme yrityksiä ja yksityishenkilöitä asiakaslähtöisesti löytämään tilanteen kannalta parhaat ratkaisut ottamalla huomioon muuttuvan sääntelyn ja ajankohtaisen oikeuskäytännön.

Miten me voisimme olla sinulle avuksi? Lue lisää palveluistamme.