Alkusyksy on aikaa, jolloin moni yritys saa keväällä jättämästään veroilmoituksestaan joko verotuspäätöksen tai lisätietopyynnön Verohallinnolta. Lisätietopyyntö koskee tavanomaisesti Verohallinnon veroilmoituksella havaitsemaa virhettä tai erää, jonka verotuskäsittely voi olla tulkinnanvarainen tai Verohallinnolle jostain syystä epäselvä. Lisätietopyynnöllä verovelvolliselle varataan mahdollisuus antaa lisätietoja ennen kuin Verohallinto tekee verotuspäätöksen, joka voi poiketa annetusta veroilmoituksesta. On mahdollista, että myös aiemmin päättyneessä verotuksessa voidaan jälkikäteen havaita virhe esimerkiksi verotarkastuksen yhteydessä tai yhtiön omasta toimesta. Verotuksen oikaisusta seuraa lähtökohtaisesti aina veronkorotus lisäveron ja viivästyskoron lisäksi.
Verotuksen oikaisusta seuraa lähtökohtaisesti aina veronkorotus lisäveron ja viivästyskoron lisäksi. Se on kuitenkin mahdollista määrätä alennettuna tai jättää kokonaan määräämättä.
Mitkä ovat seuraukset, kun verotuksessa on havaittu virhe ja veroilmoituksesta poiketaan tai jo päättynyttä verotusta joudutaan oikaisemaan?
Verotuksessa havaitun virheen myötä verovelvollisen verotus muuttuu tyypillisesti siten, että vähennyskelpoisena ilmoitettu erä käsitellään vähennyskelvottomana tai verovapaa erä veronalaisena. Virheen oikaisun myötä tyypillisesti maksettavaksi tulee lisävero sekä viivästyskorko1. Vuoden 2024 loppuun voimassa oleva viivästyskorko tuloverotuksessa on 11 prosenttia.
Veronkorotus – mitä, milloin ja miksi?
Maksuunpantavan lisäveron ja viivästyskoron lisäksi Verohallinto määrää veronkorotuksen ensisijaisesti tulon lisäyksen määrään perustuen ja toissijaisesti veron lisäykseen perustuen.2 Verotusmenettelylain veronkorotuksia koskevat säännökset muuttuivat vuonna 2018, jolloin niistä tuli aiempaa kaavamaisempia ja veronkorotuksen määräämiseen ja suuruuteen liittynyttä veroviranomaisen tapauskohtaista harkintavaltaa vähennettiin.
Veronkorotuksen määrä
- Veronkorotussäännösten mukainen perustason veronkorotus on 2 prosenttia lisätyn tulon määrästä. Esimerkiksi jos veroilmoituksella on ilmoitettu vähennyskelpoisena eränä 100.000 €:n alaskirjaus, joka veroilmoituksen käsittelyn yhteydessä todetaan vähennyskelvottomaksi, määrää Verohallinto tämän 100.000 €:n vähennyksen lisättäväksi yhtiön tuloon sekä siitä lisäveron 20.000 €, 11 %:n viivästyskoron sekä 2.000 €:n veronkorotuksen.
- Veronkorotus määrätään alennettuna 1 prosentin suuruisena, mikäli kyse on tulkinnanvaraisesta tai epäselvästä asiasta, tai perustason mukainen veronkorotus on muusta erityisestä syystä kohtuuton.
- Mikäli laiminlyönti on toistuvaa tai verovelvollisen toiminta osoittaa ilmeistä piittaamattomuutta verotusta koskevista velvoitteista, veronkorotus määrätään korotettuna 3–10 prosentin suuruisena.
- Jos verotus joudutaan toimittamaan veroviranomaisen toimesta arvioimalla, veronkorotus on 5 prosenttia lisätyn tulon määrästä.
- Myös verovelvollisen oma-aloitteisesti verotuksen päättymisen jälkeen vaatimasta verotuksen oikaisusta määrätään veronkorotus, joka on 0,5 prosenttia lisätyn tulon määrästä.
Ylärajaa veronkorotuksen euromäärälle ei normaalitilanteessa ole.3 Yrityksen veronkorotuksen määrä on aina vähintään 150 euroa ja yksityishenkilöllä vähintään 75 euroa.
Vaikka säännösten uudistuksella vähennettiin veroviranomaisen harkintavaltaa, lainsäätäjän tarkoituksena ei ollut poistaa sitä kokonaan. Uudistettuihinkin veronkorotussäännöksiin on jätetty sijaa myös harkinnanvaraisuudelle, sillä säännösten mukaan veronkorotusta ei määrätä, kun kyseessä on vähäinen laiminlyönti, laiminlyönnille on pätevä syy, tai alennetun veronkorotuksen määrääminen on olosuhteet huomioon ottaen kohtuutonta.
Uusi oikeuskäytäntö veronkorotuksista verovelvollisten hyväksi
Veronkorotussäännöksiä koskevilla muutoksilla vuonna 2018 tavoiteltiin muun muassa veronkorotuksen ennustettavuutta ja yhtenäisempää käytäntöä sekä seuraamusmaksuja koskevien muutoksenhakujen vähenemistä. Käytännössä ja kokemuksemme mukaan veronkorotussäännösten uudistukset ovat johtaneet säännösten tiukkaan kaavamaiseen soveltamiseen ja verovelvollisen näkökulmasta kohtuuttomiin veronkorotuksiin. Solveltamista on tapahtunut esimerkiksi tilanteissa, joissa kyse on tulkinnallisesta erästä ja verovelvollisen esittämälle verokäsittelylle on olemassa perusteet, tai kyse on ilmeisestä verovelvollisen tahattomasta virheestä. Käytäntö on myös osoittanut, että määrättyihin veronkorotuksiin on ollut lähes mahdotonta saada muutosta lukuisista oikaisuvaatimuksista huolimatta.
Veronkorotussäännösten tiukka kaavamainen soveltaminen sai kesällä jo pitkään kaivattua tulkintaohjeistusta verovelvollisten hyväksi, kun korkein hallinto-oikeus antoi veronkorotuksen määrästä kaksi julkaistua ennakkopäätöstä, joissa molemmissa perustason veronkorotus katsottiin kohtuuttomaksi (KHO 2024:93 ja KHO 2024:94).
- Päätöksessä KHO 2024:93 kyse oli yhtiön vaihto-omaisuutenaan pitämien osakkeiden arvonalentumisen verokäsittelystä. Verohallinto oli verotusta toimittaessaan katsonut osakkeet yhtiön käyttöomaisuusosakkeiksi, jolloin niihin kohdistuva arvonalentuminen ei ollut veroilmoituksesta poiketen verotuksessa vähennyskelpoinen, ja määrännyt yhtiölle perustason (2 %) veronkorotuksen. Vaikka KHO ei myöntänyt valituslupaa osakkeiden omaisuuslajikysymykseen, asian tosiseikat huomioiden KHO piti yhtiön tulkintaa osakkeiden omaisuuslajista mahdollisena ja veroilmoituksen virhettä anteeksiannettavana. Päätöksellään KHO poisti kokonaan yhtiölle määrätyn veronkorotuksen.
- Päätöksessä KHO 2024:94 kyse oli erästä, jonka yhtiö oli pääverolomakkeella ilmoittanut väärin, mutta veroilmoituksen liitelomakkeella oikein. Verohallinto oli virheen osalta poikennut annetusta pääverolomakkeesta ja toimittanut verotuksen liitelomakkeen tietojen mukaisesti sekä määrännyt yhtiölle perustason (2 %) veronkorotuksen. KHO katsoi, että asiassa tuli ratkaistavaksi, oliko veronkorotus muusta erityisestä syystä kohtuuton ja siten joko tullut jättää kokonaan määräämättä tai määrätä perustasoa alempana. KHO totesi päätöksessään, että veronkorotus rangaistuksen luonteinen hallinnollinen seuraamus, minkä vuoksi veronkorotuksen kohtuullisuutta arvioitaessa on voitava kiinnittää huomiota laiminlyönnin tosiasialliseen moitittavuuteen. KHO totesi, että asiassa on ollut kyse inhimillisestä virheestä tiedon ilmoittamisessa ja että yhtiö oli pyrkinyt antamaan veroilmoituksensa oikean sisältöisenä. Näin ollen perustason veronkorotusta oli pidettävä kohtuuttomana ja se tuli alentaa 1 prosentin veronkorotukseksi. KHO:n päätöksestä eri mieltä ollut oikeusneuvos Vesa-Pekka Nuotio olisi poistanut yhtiölle määrätyn veronkorotuksen kokonaisuudessaan.
Kokemuksemme mukaan veronkorotuksia ei ole oikaisuvaatimuksista huolimatta aiemmin poistettu tai alennettu, minkä vuoksi KHO:n antamat päätökset ovat erittäin tervetulleita. Olemme myös huomanneet, että Verohallinto edelleen harvoin määrää oma-aloitteisesti alennettua veronkorotusta.
KHO:n päätökset ovat hyvä suunta veronkorotusten kohtuullistamiskäytäntöön. Veronkorotussäännökset ovat kuitenkin edelleen kaavamaisia ja on oletettavaa, että niitä tullaan jatkossakin määräämään tilanteissa, joissa asian tulkinnallisuus tai erityiset syyt voisivat olla peruste jättää veronkorotus määräämättä tai määrätä se perustasoa alempana. On siten suositeltavaa aina käydä asia ensimmäiseksi läpi veroasiantuntijan kanssa, mikäli Verohallinto lähettää lisätietopyynnön yhtiön veroilmoitukseen liittyen tai verotuksen oikaisun tarve tulee muulla tavoin ajankohtaiseksi.
Muistathan
Verotuksen oikaisusta seuraa lähtökohtaisesti aina veronkorotus lisäveron ja viivästyskoron lisäksi. Edellytysten täyttyessä veronkorotus on kuitenkin mahdollista määrätä alennettuna tai jättää kokonaan määräämättä. Ota aina asiantuntija avuksesi, jos saat Verohallinnolta lisätietopyynnön tai huomaat, että verotuksessa on virhe.
Tarkistamme tilanteesi sekä sen, että veronkorotusta ollaan antamassa oikean suuruisena. Meillä veronkorotuksen arviointi ja oikeiden jatkotoimenpiteiden ehdottaminen on maksutonta. Lisäksi autamme yrityksiä ja yksityishenkilöitä veronkorotusta koskevan vastineen ja selvityksen laatimisessa. Jos olet saanut veronkorotuksen jo aiemmin, tarkistamme sen edellytykset ja teemme tarvittaessa oikaisuvaatimuksen, mikäli havaitsemme, että veronkorotus on määrätty liian suurena.
1 Korkolaki (633/1982).
2 Laki verotusmenettelystä (1558/1995).
3 Siirtohinnoitteludokumentointiin ja maakohtaiseen raporttiin liittyvistä laiminlyönneistä ja aiheettomasta ulkomaanveron vähennysvaatimuksesta veronkorotuksen yläraja on 25 000 euroa.
Haluamme olla avuksi!
Tarkistamme tilanteesi sekä sen, että veronkorotusta ollaan antamassa oikean suuruisena. Meillä veronkorotuksen arviointi ja oikeiden jatkotoimenpiteiden ehdottaminen on maksutonta. Lisäksi autamme yrityksiä ja yksityishenkilöitä veronkorotusta koskevan vastineen ja selvityksen laatimisessa. Jos olet saanut veronkorotuksen jo aiemmin, tarkistamme sen edellytykset ja teemme tarvittaessa oikaisuvaatimuksen, mikäli havaitsemme, että veronkorotus on määrätty liian suurena.
Miten me voisimme olla sinulle avuksi? Lue lisää palveluistamme.
Jutellaan lisää!
