Tämä on Due Diligence -blogisarjamme ensimmäinen osa. Tässä blogissa esitetään yleisellä tasolla mitä Due Diligencellä (DD) tarkoitetaan ja miksi se on tarpeen tehdä, sekä tarkastellaan Due Diligencen yhteydessä selvitettäviä asioita ja Due Diligencea prosessina.
Mikä on Due Diligence ja mitä sillä tarkoitetaan?
Due Diligence -tarkastuksella tarkoitetaan yleisesti yrityskaupan yhteydessä ostokohteen ennakkotarkistusta. Due diligence -tarkastuksessa pyritään hankkimaan riittävä ymmärrys kaupan kohteesta ja sen taloudellisesta asemasta sekä selvittämään olennaisimmat kauppaan liittyvät riskit ja epävarmuustekijät. Kärjistäen voidaan sanoa, että onnistuneen yrityskaupan yhtenä pääedellytyksenä on huolellinen valmistautuminen ja kaupan kohteena olevaan yhtiöön tai liiketoimintaan perehtyminen.
Lainsäädännön ja oikeuskäytännön mukaisesti ostajalla on selonottovelvollisuus kaupan kohteesta ja vastaavasti myyjällä on velvollisuus täyttää tiedonantovelvollisuutensa kertomalla ostajalle myyntikohteesta kaikki kauppaan vaikuttavat olennaiset tiedot Due Diligence -prosessin aikana. Tyypillisesti myyjän vahingonkorvausvastuun ulkopuolelle rajataan sellaiset vahingot, joista ostaja on ollut tietoinen tai joista ostajan olisi tullut olla tietoinen tarkastettavaksi annetun materiaalin perusteella.
Tyypillisesti ostaja suorittaa Due Diligence -tarkastuksen yhdessä neuvonantajiensa kanssa (Buy-side Due Diligence). On myös mahdollista, että myyjä valmistautuu mahdolliseen yrityskauppaan toteuttamalla itse Due Diligencen (Vendor Due Diligence), jonka yhteydessä laadittava Vendor Due Diligence -raportti luovutetaan ostajaehdokkaille tutustuttavaksi. Tässä tekstissä Due Diligenceä tarkastellaan lähinnä ostajan näkökulmasta.
Due Diligence on ostettavan kohdeyhtiön tai liiketoiminnan ennakkotarkastus, jonka tarkoituksena on saada riittävä ymmärrys kaupan kohteesta sekä kauppaan liittyvistä riskeistä.
Due Diligencen yhteydessä tarkastettavat ja selvitettävät asiat
Ostajan tarkoituksena on Due Diligencen yhteydessä hankkia riittävä ymmärrys kaupan kohteesta ja niistä seikoista, joilla on vaikutusta ostopäätökseen, kauppahintaan, kaupan kohteen taloudellisesta asemasta ja tulevaisuuden tuottokyvystä sekä kauppaan liittyvistä riskeistä.
Due Diligencen asianmukainen laajuus riippuu lähtökohtaisesti aina ostajan tiedontarpeesta ja kulloisenkin yrityskaupan erityispiirteistä sekä siitä, onko kyseesä osakkeiden kauppa vai liiketoiminnan kauppa. Mikäli kaupan kohteena on esimerkiksi ostajan kilpailija ja samalla toimialla toimiva yritys, on ostajalla todennäköisesti jo valmiiksi hyvä tieto ja ymmärrys kaupan kohteesta ja sen toimialasta. Tällöin Due Diligencen laajuus voi olla hieman suppeampi keskittyen kaikista olennaisimpien ja kriittisimpien asioiden tarkasteluun. Toisaalta jos kohdeyhtiö, kohdeyhtiön toimiala tai ostettava liiketoiminta eivät ole ostajalle entuudestaan tuttuja, on laajempi tarkastus ja kattavammat selvitykset yleensä tarpeen.
Tyypillisesti ostajan intressissä on suorittaa ainakin taloudellinen-, juridinen- ja verotuksellinen Due Diligence. Tilanteesta riippuen voi olla tarpeen suorittaa myös muita Due Diligence -tarkastuksia, kuten esimerkiksi kaupallinen-, IT- tai laajempi henkilöstöä koskeva Due Diligence. Lisäksi kiinteistökohteissa voi olla tarpeen suorittaa tekninen Due Diligence.
✔ Taloudellisessa Due Diligencessä tarkastetaan valuaation taustalla olevat oletukset, lasketaan kauppahinnan tyypilliset parametrit kuten käyttökate, nettovelka ja nettokäyttöpääoma sekä tuotetaan integraatiota tukevaa tietoa.
✔ Verotuksellisessa Due Diligencessä selvitetään mm. yhtiön veroasioiden hoitamisen prosessit ja resurssit, historialliset veroriskit, veronmaksutilanne, laskennalliset verovelat ja verosaamiset sekä verosuunnittelumahdollisuudet.
✔ Juridisessa Due Diligencessä selvitetään osakkeiden tai liiketoiminnan hankintaan liittyvät juridiset riskit ja mahdolliset esteet sekä muut kaupan toteuttamiseen, kaupan ehtoihin ja kauppakirjaan vaikuttavat asiat, esimerkiksi kaupallisiin sopimuksiin, henkilöstöön, immateriaalioikeuksiin ja viranomaislupiin liittyen.
Due Diligencen laajuus riippuu ostajan tiedontarpeesta ja kulloisenkin yrityskaupan erityispiirteistä. Tavanomaisesti ostajan intressissä on suorittaa ainakin taloudellinen-, verotuksellinen- ja juridinen Due Diligence.
Due diligence prosessina
Due diligence -prosessi kestää keskimäärin yleensä 4-6 viikkoa ja alkaa sen jälkeen, kun osapuolet ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen. Isommissa yrityskaupoissa Due Diligence voi kuitenkin kestää myös huomattavasti pitempään. Due Diligence -prosessin vaiheet ovat pääpiirteittäin seuraavat:
- Due Diligencea suorittavat ostajan neuvonantajat toimittavat myyjälle ja/tai kohdeyhtiön johdolle aineistopyyntölistan tarpeelliseksi katsomistaan tiedoista ja materiaaleista;
- Myyjä ja/tai kohdeyhtiön johto toimittaa pyydetyt materiaalit virtuaaliseen datahuoneeseen. Virtuaalisen datahuoneen pystyttäminen ja organisointi on tyypillisesti myyjän vastuulla;
- Materiaalien analysointi, havaintojen ja johtopäätösten tekeminen sekä tarkentavien lisäkysymysten esittäminen;
- Due Diligence -havaintojen raportointi ostajalle, tavanomaisesti Red Flag -formaatissa, jossa nostetaan esiin transaktion kannalta olennaisimmat havainnot;
- Due Diligence -havaintojen huomioon ottaminen kauppahinta- ja kauppakirjaneuvotteluissa.
Ihannetilanteessa Due Diligence -prosessi saadaan päätökseen hyvissä ajoin ennen suunniteltua kauppakirjan allekirjoituspäivää, jolloin Due Diligence -havainnot ehditään asianmukaisesti huomioimaan kauppahinnassa ja kauppakirjassa.
Eri Due diligence -tiimien työt voivat olla ja usein ovatkin ainakin osittain päällekkäisiä. Taloudellisessa, verotuksellisessa ja juridisessa Due Diligencessa tarkastellaan useita samoja asioita, mutta eri näkökulmista. Siksi ostajan ja koko yrityskauppaprosessin kannalta on erittäin hyödyllistä, jos DD-tiimien välinen yhteistyö ja tiedon jakaminen on aktiivista ja sujuvaa. Kauppakirjan laatijan on myös välttämätöntä tietää kaikista Due Diligence -havainnoista, jotta havainnot osataan huomioida asianmukaisesti kauppakirjaneuvotteluissa ja kauppakirjan tekstissä.
Hyvin organisoitu ja toteutettu Due Diligence -prosessi kestää parhaimmillaan lyhyen aikaa ja tuottaa arvokkaita havaintoja kauppahinta- ja kauppakirjaneuvotteluihin.
Johtopäätelmät
Hyvin tehdyn Due Diligence -tarkastuksen ansiosta voidaan saada arvokasta lisätietoa kaupan kohteesta tukemaan kannattavuusarvioita, arvonmääritystä, riskiarviota sekä ostopäätöstä kokonaisuudessaan. Due diligence saattaa myös auttaa kohdeyhtiötä ja ostajaa havaitsemaan yhtiön toiminnassa puutteita ja kehityskohtia, joita kehittämällä voidaan edesauttaa yhtiön menestystä ja tuoton maksimointia tulevaisuudessa.
Haluamme olla avuksi!
Alderilla on kokonaisvaltaista osaamista yrityksiä koskevan verotusasioiden ja juridiikan eri osa-alueilta. Avustamme ja autamme yrityksiä ja yksityishenkilöitä asiakaslähtöisesti löytämään tilanteen kannalta parhaat ratkaisut ottamalla huomioon muuttuvan sääntelyn ja ajankohtaisen oikeuskäytännön.
Miten me voisimme olla sinulle avuksi? Lue lisää palveluistamme.
