G7-maat (eli Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Ranska, Saksa, Italia, Japani sekä Yhdysvallat) pääsivät lauantaina 5.6.2021 historialliseen sopuun maailmanlaajuisesta verouudistuksesta. G7-maiden aikaansaama sopu on mahdollinen ensiaskel suuremmassa muutoksessa. Seuraavana etappina on heinäkuussa 2021 järjestettävä G20-maiden kokous, jonka jälkeen asiaa tultaneen käsittelemään EU:n ja OECD:n piirissä.
G7-maiden aikaansaama yhteisymmärrys pähkinänkuoressa:
✔ Yhteisöveron minimitasoksi sovitaan maailmanlaajuisesti 15 prosenttia kaikissa konsernin toimintamaissa.
✔ Suurimpien globaalien konsernien ns. ylijäämätuotto (>10 prosenttia) uudelleenallokoidaan osittain markkina-alueille eli maihin, joista konserni kerää pääasiallisesti liikevaihtonsa.
Monikansallisia yrityksiä verotetaan globaalisti eri maissa eri tavoin. Maailmanlaajuisesti yhteisöveron vaihteluväli on 0 ja yli 30 prosenttiyksikön välillä, keskiarvon ollessa 23,85 %. Suomessa yritysten yhteisövero on ollut 20 prosenttia vuodesta 2014 alkaen.
Suomen osalta verouudistuksen on toteutuessaan arvioitu tuovan lisää verotuloja vuositasolla jopa 200 miljoona euroa, ja muun muassa Valtiovarainministeriö on laatinut verouudistuksen vaikutuksista selvityksen aiemmin toukokuussa. Selvitystä on kuitenkin kritisoitu useista oletuksista, joita vasta periaatetasolla olevan uudistuksen osalta on selvitystä laadittaessa jouduttu tekemään.
“Globaalin minimiverotason tavoitteena on luoda sääntelykehikko, jonka myötä kansainvälistä toimintaa harjoittavat suuryritykset maksaisivat voitoistaan kansainvälisesti vähintään tietyn minimimäärän veroa.”
Maailmanlaajuisen minimiverotason toimeenpano edellyttäisi muutoksia myös Suomessa kansalliseen lainsäädäntöön sekä kansainvälisiin sopimuksiin. Yhtenäisestä minimiverotasosta huolimatta G7-maat eivät ehdota kansallisesti itsemääräämisoikeudesta luopumista veroasioissa. Veropohjan ja verotettavan tulon laskentaa olisi kuitenkin yhtenäistettävä uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
TALOUSJÄRJESTÖ OECD VEROUUDISTUSPROSESSIN TAKANA
Taloudellisen yhteistyön järjestössä OECD:ssä on ollut käynnissä jo pidempään 130 valtion yhteistyönä laaja kansainvälisen tuloverotuksen uudistamishanke, johon on sisältynyt kaksi sääntelykokonaisuutta: verotusoikeuden uudelleen allokointi ja globaali minimiverotaso.
Globaalin miniverotason osalta on kyse OECD:n Global Anti-Base Erosion (GloBE) -hankkeesta (ns. pilari II), jonka tavoitteena on ollut torjua aiemmin käynnissä olleen BEPS (Base Erosion and Profit Shifting) -hankkeen toimeenpanon jälkeen vielä jäljelle jääneitä mahdollisia tuloveropohjan murenemiseen ja voittojen siirtoon liittyviä ongelmia.
Globaalin minimiverotason tavoitteena on luoda sääntelykehikko sen varmistamiseksi, että kansainvälistä toimintaa harjoittavat suuryritykset maksavat voitoistaan kansainvälisesti vähintään tietyn minimimäärän veroa. Sääntely edellyttäisi globaalisti yhteisiä sääntöjä vähimmäisyritysverotason määrittämiseksi.
Tosiasialliseen yritysverotasoon vaikuttaa veropohja ja se, millä verokannalla veropohjan perusteella muodostuvaa tuloa verotetaan. Sääntelyssä tarkoitettu veropohja olisi laskettava kaikkialla samalla tavalla.
Lopullista maailmanlaajuisen minimiverotason verokantaa ei ole vielä määritelty eikä sen osalta ole vielä varsinaista sopimusta valtioiden välillä. G7-maiden aikaansaama yhteisymmärrys 15 prosentin globaalista minimiverotasosta on siksi tärkeä etappi matkalla kohti laajempaa konsensusta.
AVOIMEKSI JÄÄNEITÄ KYSYMYKSIÄ
✔ Lähtevätkö myös G20-maat + EU & OECD mukaan verouudistustalkoisiin, vai jääkö se vain isojen teollisuusmaiden keskinäiseksi hankkeeksi?
✔ Harmonisoidaanko veropohjan ja efektiivisen verotuksen tason laskenta kansainvälisillä ohjeistuksilla vai edetäänkö uudistuksessa paikallisilla säännöksillä?
✔ Miten määritellään ”suuri globaali konserni” (liikevaihtoraja, muut kriteerit)? Tehdäänkö rajaus tiukasti digiliiketoimintaan vai löyhemmin b2b?
✔ Miten allokoitava voitto lasketaan (paikallinen kirjanpito vai konsernilaskenta, segmentoitu vai kokonaistulos)?
Viimeistään syksyllä siis selviää, minkä tason ja laajuuden hankkeesta on lopulta kyse. Kiina ja muutamat muut suuret talousmaat ovat yleensä suhtautuneet penseästi globaaleihin sopimuksiin, joissa uudelleenallokoidaan verotuloja, ellei kyseessä ole selvästi niiden omaa intressiä palveleva hanke.
Haluamme olla avuksi!
Alderilla on kokonaisvaltaista osaamista yrityksiä koskevan verotusasioiden ja juridiikan eri osa-alueilta. Avustamme ja autamme yrityksiä ja yksityishenkilöitä asiakaslähtöisesti löytämään tilanteen kannalta parhaat ratkaisut ottamalla huomioon muuttuvan sääntelyn ja ajankohtaisen oikeuskäytännön.
Miten me voisimme olla sinulle avuksi? Lue lisää palveluistamme.
