Kapitalisaatiosopimukset ovat viime vuosina lisääntyneet merkittävästi ihmisten sijoitusinstrumentteina. Tästä johtuen niitä esiintyy enemmissä määrin myös kuolinpesien varallisuudessa. Monesti nämä sopimukset aiheuttavat ihmetystä siitä, kuinka niiden kanssa tulisi menetellä esimerkiksi perukirjaa laatiessa ja ennen kaikkea siitä, mistä arvosta niistä määrätään perintöverot perillisille.
Kapitalisaatiosopimuksen määritelmä
Kapitalisaatiosopimuksella tarkoitetaan vakuutusluokista annetun lain (526/2008) 18 §:n soveltamisalaan kuuluvia säästämis- tai sijoitussopimuksia. Kapitalisaatiosopimus ei kuitenkaan sisällä minkäänlaista vakuutusta. Huomioitavaa on myös se, ettei kapitalisaatiosopimus pääty vakuutuksenottajan kuolemaan. Sopimus siirtyy muuttumattomana kuolinpesän omistukseen. Kapitalisaatiosopimuksista ei myöskään makseta kuolemantapauskorvausta tai muutakaan korvausta vakuutuksenottajan kuolintapauksen johdosta.
Lyhyesti voidaankin todeta, että kapitalisaatiosopimus on henkilön ja vakuutusyhtiön välinen sijoitussopimus. Sopimuksen mukaan henkilö sijoittaa tietyn pääoman kertamaksuna tai etukäteen sovittuina erinä sopimukseen, ja sopimuksen laskennallinen arvonkehitys sidotaan henkilön valitsemiinsijoituskohteisiin. Huomionarvoista on, että sijoittaja ei omista sopimuksessa olevia sijoituskohteita. Sopimuksessa on ainoastaan sovittu, että sopimuksen arvo lasketaan perustuen siihen, miten vakuutusyhtiön omistamien sovittujen sijoituskohteiden arvo kehittyy. Näin ollen sopimuksen sisällä tehtävät sijoituskohteiden muutokset eivät myöskään aiheuta sijoittajalle veronalaista luovutusvoittoa. Pääomatuloveroa maksetaan silloin, kun sopimuksesta nostetaan varoja. Nostetusta summassa katsotaan yksityishenkilön pääomatuloksi se suhteellinen osa, joka vastaa sopimukseen alun perin sijoitetun pääoman ja sinne kertyneen tuoton suhdetta.
Kapitalisaatiosopimusten perintöverotus
Korkein hallinto-oikeus (KHO) on antanut ratkaisun KHO:2017:195 siitä, miten kapitalisaatiosopimuksen arvo määritetään perintöverotuksessa, ja miten kapitalisaatiosopimuksen tuottoa tulee verottaa perillisten perintöverotuksessa. Tämän ratkaisun myötä kapitalisaatiosopimusten verotus perintötilanteessa keveni aiempaan Verohallinnon käytäntöön verrattuna.
KHO:n ratkaisun pohjalta kapitalisaatiosopimuksia perintöverotetaan nykyään siten, että perinnönsaaja maksaa perintöveroa ainoastaan kapitalisaatiosopimuksen takaisinostoarvosta. Takaisinostoarvo sisältää sijoitetun pääoman sekä pääomalle kertyneen tuoton. Tuloveroa perillinen joutuu maksamaan ainoastaan kapitalisaatiosopimuksen päättyessä kuolinhetken takaisinostoarvon ylittävältä osalta. Ennen ko. KHO:n ratkaisua perintöverotuksessa kuolinhetken mukaisesta kapitalisaatiosopimuksen takaisinostoarvosta vähennettiin laskennallinen tuloverovelka ja erotus luettiin perintöveron alaisiin varoihin. Aiemman verotuskäytännön mukaan peritystä kapitalisaatiosopimuksesta varoja nostettaessa perillisten pääomatulona verotettiin se määrä, joka ylitti perinnönjättäjän kapitalisaatiosopimukseen sijoittaman pääoman. Kun muistetaan, että perintöverotuksessa nettotuotosta oli myös maksettu perintövero, johti aiempi käytäntö käytännössä kaksinkertaiseen verotukseen kapitalisaatiosopimuksen tuoton osalta. Näin ollen voidaankin todeta, että KHO:n ratkaisu oli tervetullut oikeusohje järkeistämään kapitalisaatiosopimusten perintö- ja tuloverotusta perillisten osalta.
Mikäli vainajalla oli ulkomaisen vakuutuksenantajan kanssa tehty kapitalisaatiosopimus, niin perintöverotuksessa tähän sopimukseen sovelletaan lähtökohtaisesti samoja säännöksiä kuin mitä sovellettaisin suomalaisen vakuutusyhtiöön kanssa tehtyyn sopimukseen. Tämä edellyttää, että ulkomainen kapitalisaatiosopimus vastaa sisällöltään suomalaista kapitalisaatiosopimusta. Ulkomaisten kapitalisaatiosopimusten verotuksessa tulee kuitenkin tarkastaa ensin maiden väliset verosopimukset ja Suomen verotusoikeudet.
Kapitalisaatiosopimusten lahjaverotus
Perintö- ja lahjaverolain 18 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan lahjaveroa on suoritettava, kun omaisuus lahjana siirtyy toiselle, mikäli lahjanantaja tai lahjansaaja asui lahjoitushetkellä Suomessa. Mikäli joku muu henkilö maksaisi kapitalisaatiosopimuksen haltijan vakuutusmaksuja vastikkeetta, muodostuisi sopimuksen haltijalle lahja, josta hänen tulisi maksaa lahjaveroa. Lahjavero määrättäisiin tehtyjen maksujen arvosta.
Pähkinänkuoressa
Kapitalisaatiosopimukset eivät ole sen ihmeellisempiä sijoitusinstrumentteja kuin muutkaan sijoitusvälineet. Niiden kohdalla täytyy ainoastaan huolellisesti katsoa, miten ne merkitään perukirjaan tai vastavuoroisesti lahjaveroilmoitukseen. Lisäksi ulkomaisten kapitalisaatio- ja sijoitusvakuutustuotteiden osalta tulee aina muistaa huomioida Suomen verolakien säännökset erilaisissa lahjoitus- ja perimystilanteissa.
Haluamme olla avuksi!
Alderilla on kokonaisvaltaista osaamista yrityksiä koskevan verotusasioiden ja juridiikan eri osa-alueilta. Avustamme ja autamme yrityksiä ja yksityishenkilöitä asiakaslähtöisesti löytämään tilanteen kannalta parhaat ratkaisut ottamalla huomioon muuttuvan sääntelyn ja ajankohtaisen oikeuskäytännön.
Miten me voisimme olla sinulle avuksi? Lue lisää palveluistamme.