Kiinteä toimipaikka eli PE (Permanent Establishment) tarkoittaa esimerkiksi Suomeen rekisteröidyn yhtiön ulkomailla sijaitsevaa toimipaikkaa, josta käsin yhtiön toimintaa harjoitetaan ja jolla on riittävä maantieteellinen yhteys tähän toiseen valtioon, jotta se voi olla verovelvollinen kyseisessä valtiossa. Kiinteä toimipaikka voi olla esimerkiksi tehdas, toimisto tai muu pysyvä liiketoiminnan harjoittamiseen käytettävä tila.
Kiinteän toimipaikan käsite perustuu kansainvälisiin verosopimuksiin ja kansainväliseen verotuskäytäntöön. Verosopimuksissa määritellään kriteerit kiinteän toimipaikan muodostumiselle, sekä ehdot kiinteän toimipaikan tulon verottamiselle.Yleensä kiinteä toimipaikka syntyy, kun yrityksellä on tietynlainen fyysinen läsnäolo toisessa maassa, esimerkiksi oma toimisto tai tuotantolaitos. Joissain tapauksissa kiinteä toimipaikka voi muodostua myös pelkän työpanoksen perusteella esimerkiksi johtotehtävissä toimivan työntekijän kotiosoitteeseen
Blogissa käymme läpi ulkomaille sijoittumista, kiinteän toimipaikan muodostumista ja sen vaikutuksia.
Ulkomaille sijoittuminen
Yritysten ulkomaille sijoittautuminen tarkoittaa sitä, että yritys päättää perustaa tai ostaa yritystoiminnan tai osan siitä ulkomailta. Yrityksellä voi olla kasvusuunnitelmia ja se haluaa laajentua uusille markkinoille, tai yritys haluaa hyödyntää ulkomailla tarjolla olevia resursseja, kuten työvoimaa, raaka-aineita tai teknologiaa.
Sijoittautuminen ulkomaille voi olla hyödyllistä yritykselle monella tavalla. Se voi antaa yritykselle mahdollisuuden kasvattaa liikevaihtoaan ja parantaa kannattavuuttaan avaamalla uusia markkinoita, joilla on suurempi potentiaali kuin kotimaan markkinoilla. Ulkomailla sijaitsevat toimitilat voivat myös tarjota yritykselle mahdollisuuden käyttää resursseja, jotka ovat edullisempia tai helpommin saatavilla kuin kotimaassa.
“Kiinteän toimipaikan käsite perustuu kansainvälisiin verosopimuksiin ja kansainväliseen verotuskäytäntöön.”
Toisaalta ulkomailla toimiminen voi myös aiheuttaa haasteita yritykselle. Uudet kulttuuriset ja lainsäädännölliset ympäristöt voivat olla haastavia sopeutua ja vaativat lisäresursseja. Yrityksen on myös oltava tietoinen siitä, että ulkomailla toimiminen voi aiheuttaa riskejä, kuten valuuttakurssien vaihtelut, poliittiset ja taloudelliset epävakaudet sekä kilpailun kiristyminen.
Muuttuvan lainsäädännön lisäksi ulkomaille sijoittautuessa on otettava huomioon
- Rahanpesusääntely ja pankkitilin avaaminen
- Sosiaaliturva ja paikallinen työlainsäädäntö
- Välillinen verotus
- Historia
- Yhtiöiden vastuu- ja mainekysymykset
- Sopimuskumppanit ja selvitysvelvoitteet
- Tilaajavastuu
- Työntekijöiden liikkuvuus, paikallinen johto ja työnantajamielikuva
- Valvonta ja verotarkastukset
Mitä tulisi ottaa huomioon ulkomaille sijoittautumisessa?
Harvoin voi kaikkea ennalta selvittää ja kaikkeen varautua, muta onnistunut ulkomaille sijoittautuminen edellyttää ymmärrystä hallinnollisista, taloudellisista ja liiketoiminnallisista velvollisuuksista. Kansainvälistymistä sekä ulkomaille sijoittautumista voidaankin tarkastella monesta näkökulmasta
- Markkinat ja toimintamahdollisuudet
- Rahoitus ja vakuutukset
- Toimintamalli ja –muoto
- Juridiset velvoitteet ja verotus
- Yhtiön sisäiset valmiudet ja resurssit (sis. henkilöstö) jne.
Yhtiön toimintamallin ja -muodon valinta kohdemaassa
Ei ole yhtä oikeaa yleismaailmallista mallia kaikkiin tilanteisiin, mutta pelkkien keskeisten toimintatapojen tunnistamisella voidaan rajata vaihtoehtoja. Yleisiä kysymyksiä ja selvitettäviä asioita ovat mm.:
- Kannattaako perustaa tytäryhtiö vai sivuliike?
- Muodostaako toiminta yhtiölle kiinteän toimipaikan?
- Kuinka helposti mallia voidaan muuttaa myöhemmin?
- Minne maksetaan verot ja miksi?
- Mitä on kaksinkertainen verotus tai tämän eliminointi?
- Miten toimintamuoto ja –malli voivat vaikuttaa tuloverotukseen?
- Mitä toimintamuotoja on?
- Täytyykö jonkun muuttaa ulkomaille?
- Entä arvonlisäverotus ja muu välillinen verotus?
- Paljonko kassaa tulee sitoa?
- Onko toimintamalli/-muoto linjassa konsernin nykyisen tai tulevan rakenteen kanssa?
- Kenen kanssa sopimukset solmitaan?
- Minne voitot kertyvät?
- Miten ja kenen toimesta paikalliset velvoitteet hoidetaan? Kuka kantaa vastuun ja voidaanko riskejä rajata?
- Onko rakenteella rahoituksen saamisen kannalta merkitystä?
- Halutaanko henkilöstöä sitouttaa?
- Minne aineettomat oikeudet kertyvät?
- Mitä keskinäisiä velotuksia syntyy ja mitä on markkinaehtoisuus?
- Miten toiminta voidaan ajaa alas?
- Mitä erityistä omaan alaan ja markkinaan liittyy?
Kiinteä toimipaikka
Kiinteä toimipaikka on kansainvälisen verotuksellinen termi – Keinotekoinen tapa erotella yhtiön ulkomailla tapahtuvaa toimintaa verotusta varten. Kiinteän toimipaikan muodostumisesta päättää lähtökohtaisesti veroviranomaiset eli yhtiö ei voi sitä itse päättää. Kiinteän toimipaikan muodostumisen yleiset kriteerit on määritetty OECD:n malliverosopimuksessa.
Kiinteän toimipaikan verotus perustuu siihen, että toimipaikka katsotaan erilliseksi verovelvolliseksi yhtiöksi, jonka verotus tapahtuu toisen maan paikallisen verolainsäädännön sääntöjen mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että yrityksen on ilmoitettava toisessa maassa sijaitsevan kiinteän toimipaikan tulot ja kulut ja maksettava niiden perusteella kyseisessä maassa määräytyvät verot. Tämä voi johtaa siihen, että yritys joutuu maksamaan veroa useassa eri maassa samasta tulosta.
Kiinteän toimipaikan merkitys käytännössä
Kiinteä toimipaikka määrittää verotetaanko elinkeinotoiminnan tulosta kohdemaassa vai ei. Kansainväliset verosopimukset määrittävät raamit sille, mitä ja milloin kohdemaassa saadaan verottaa. OECD:n malliverosopimuksessa on määritetty yleiset tulkintaperiaatteet verosopimuksille. Yleisesti ottaen yhtiön toimintoja kohdemaassa voidaan verottaa vain, mikäli kiinteä toimipaikka muodostuu. Toki mukaan mahtuu myös poikkeuksia esimerkiksi kiinteän omaisuuden ja lähdeveron osalta.
Jos valtioiden välillä ei ole verosopimusta, kiinteän toimipaikan muodostuminen perustuu sisäiseen lainsäädäntöön ja on ennalta arvaamattomampaa. Tällainen toimintamaa on esimerkiksi Portugali.
Milloin kiinteä toimipaikka muodostuu?
Esimerkkejä, joissa kiinteä toimipaikka usein muodostuu
- Sivuliike
- Toimisto
- Tehdas
- Yhtiön johtopaikka
- Voi vaikuttaa myös yhtiön verotukselliseen asuinvaltioon
- Yhtiö toimii asiakkaan tiloissa ulkomailla
- Kotitoimisto ulkomailla
- Työntekijöiden pitkäaikainen etätyöskentely etelän lämmössä voi olla riski
- Epäitsenäinen edustaja ulkomailla (agentti-PE)
- Yleensä yhtiön palkkaama henkilö, joka osallistuu myyntiin
- Ei kanna riskiä yhtiön toiminnan epäonnistumisesta
- Rakennusprojektit
Kiinteän toimipaikan muodostumiseen toiminnan täytyy olla pitkäkestoista (yleensä vähintään 6kk) tai säännöllisesti toistuvaa. Arviointiin tulee ottaa mukaan kaikki yhtiön toiminta ko. maassa. Rakennustoiminnassa aikaraja voi vaihdella verosopimuksien välillä 6/12/18 kuukauteen.
Kiinteän toimipaikan pitää olla maantieteellisesti osoitettavissa oleva paikka (lukuun ottamatta agentti-PE:tä). Avustava ja valmisteleva toiminta ei kuitenkaan muodosta kiinteää toimipaikkaa. Avustavia tai valmistelevia toimia voivat olla esimerkiksi uusien markkinoiden kartoittaminen. Näissä tilanteissa kannattaa kuitenkin olla tarkkana, sillä rajanveto on tulkinnanvaraista ja siten hankalaa.
Mitä kiinteän toimipaikan muodostumisesta seuraa?
Kiinteä toimipaikka maksaa veroa lähdevaltioon kiinteälle toimipaikalle allokoitavasta tulosta. Kaksinkertainen verotus poistetaan verosopimuksesta riippuen hyvitys- tai vapautusmenetelmällä asuinvaltiossa. Arvonlisäverotuksen kiinteä toimipaikka arvioidaan aina erikseen.
Kiinteän toimipaikan hallinnolliset seuraukset:
- Rekisteröintivelvollisuus
- Ilmoitusvelvollisuus viimeistään tässä vaiheessa
- Kirjanpito
- Työnantajavelvoitteet (HUOM: PE:n työntekijöiden verotus)
Yritysten ulkomaille sijoittautuminen voi olla hyödyllistä, mutta se vaatii huolellista suunnittelua ja valmistautumista. Kiinteän toimipaikan käsite ja sen soveltaminen ovat monimutkaisia ja tilateet tulee käydä läpi tapauskohtaisesti. Suosittelemme yrityksille, jotka harjoittavat liiketoimintaa useassa maassa, asiantuntijoiden apua kansainvälisessä verotuksessa. Näin minimoidaan riskit ja varmistutaan siitä, että velvollisuudet hoidetaan asianmukaisesti, kuitenkaan maksamatta kaksinkertaisia veroja.
Haluamme olla avuksi!
Kansainvälisen verotuksen ammattilaiset ovat tukenasi ja antavat neuvoja, jos pohdit esimerkiksi liiketoiminnan kansainvälistymistä. Mikäli osallistat asiantuntijoita mukaan, suosittelemme sen tekemistä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tämä takaa mahdollisuuden ottaa asiat jo suunnitteluvaiheessa huomioon ja voi siten vaikuttaa myös kustannuksiin alentavasti!
Miten me voisimme olla sinulle avuksi? Lue lisää palveluistamme.
