Hae sivustolta

Alv-kanta nousi – mitä tehdään jälkikäteen annettaville alennuksille ja reklamaatioille?

Alv-kanta nousi 25,5 prosenttin – mitä tehdään jälkikäteen annettaville alennuksille ja reklamaatioille? Muuttuivatko sopimushinnat?

Sini Paljärvi

Julia Suokas

Ina Ekholm

Julkaistu 27.09.2024

Eduskunta hyväksyi yleisen arvonlisäverokannan nostamisen 24 prosentista 25,5 prosenttiin kesäkuussa ja muutos tuli voimaan 1.9.2024 alkaen. Lisää muutoksia on tulossa, sillä osana hallituksen talousarviota vuodelle hallitus on korottamassa 10 prosentin alennetun verokannan piirissä olevat tavarat 14 prosentin verokannan piiriin. Muutos ei tule koskemaan sanoma- ja aikakauslehtiä. Samalla kuukautissuojat, inkontinenssisuojat ja lasten vaipat siirretään yleisen verokannan alaisista tuotteista 14 prosentin verokannan soveltamisalaan.

Siirtymäsäännökset

Kokemuksemme mukaan erityisesti siirtymäsäännökset ovat herättäneet pohdintaa, sillä muutoksella on vaikutuksia yritysten jokapäiväiseen toimintaan. Sovelletaanko jälkikäteen annettaviin alennuksiin uutta vai vanhaa verokantaa, ja mitä tehdään reklamaatioille?

Siirtymäsäännösten mukaan uutta 25,5 prosentin verokantaa sovelletaan, kun veron suorittamisvelvollisuus on syntynyt 1.9.2024 tai sen jälkeen. Pääsääntö on, että tavaran toimitusajankohta tai palvelun suorittamisajankohta määrittää arvonlisäverokannan. Ennen 1.9.2024 kertyneisiin ennakkomaksuihin sovelletaan siirtymäsäännösten mukaisesti kuitenkin aikaisempaa 24 prosentin verokantaa. 

Säännöt hinnanalennuksista ja reklamaatioista

Arvonlisäverotuksessa hinnanalennus tai hyvitys vaikuttaa veron perusteeseen, josta arvonlisäveron määrä lasketaan. Veron perusteesta saadaan vähentää: 

  • vuosi- tai vaihtoalennus, osto- ja myyntihyvitys, ylijäämäpalautus ja muu sellainen oikaisuerä;
  • sopimuksen mitätöimisen, peruuttamisen tai purkamisen takia annettu oikaisuerä;
  • luottotappio; ja
  • palautetuista pakkauksista ja kuljetustarvikkeista suoritettu korvaus.

Esimerkkitilanteita

Olemme koostaneet alle kolme esimerkkiä mahdollisista tilanteista, joissa soveltuvaa arvonlisäverokantaa joudutaan miettimään jälkikäteen. 

Esimerkki 1

Asiakas on tilannut tuotteen A Oy:ltä elokuussa, mutta tuote on toimitettu asiakkaalle syyskuussa, ja asiakas on maksanut tilauksen sen vastaanottamisen jälkeen. Asiakas kuitenkin reklamoi tuotteesta lokakuussa siinä olevan virheen vuoksi ja A Oy antaa tuotteesta alennusta 50 prosenttia. Koska tavara on toimitettu syyskuussa ja asiakas on maksanut tuotteen toimituksen jälkeen, on veron suoritusvelvollisuus syntynyt syyskuussa ja siihen sovelletaan 25,5 prosentin arvonlisäverokantaa. Tällöin myös hyvitykseen kohdistuva arvonlisävero on 25,5 prosenttia. 

Esimerkki 2

B Oy on myynyt asiakkaalle palvelun heinäkuussa, ja asiakas on suorittanut maksun palvelusta heinäkuussa, mutta palvelu suoritetaan syyskuussa. Asiakas ei kuitenkaan ole tyytyväinen saamaansa palveluun, ja vaatii maksua takaisin. Koska B Oy on saanut maksusuorituksen asiakkaalta heinäkuussa, sovelletaan hyvitykseen kohdistuvaan arvonlisäveroon 24 prosentin verokantaa, vaikka palvelu on suoritettu syyskuussa. 

Esimerkki 3

C Oy vuokraa kiinteistöä D Oy:lle toistaiseksi voimassa olevalla vuokrasopimuksella, jonka mukaan vuokranmaksukausi on kalenterivuosi ja D Oy suorittaa maksun aina seuraavan kalenterivuoden vuokrasta edellisen kalenterivuoden viimeisenä päivänä. D Oy on lokakuussa pyytänyt vuokranalennusta heinä- syyskuulta silloin käynnissä olleen putkiremontin vuoksi. Palvelu on katsottu suoritetuksi 31.12.2024, mutta koska D Oy on suorittanut maksun 31.12.2023, sovelletaan koko vuokranhyvitykseen 24 prosentin verokantaa, vaikka arvonlisäverokanta nousi 25,5 prosenttiin syyskusta lähtien.  

Miten arvonlisäverokannan korotus vaikuttaa sopimushintoihin?

Arvonlisäverokannan korotusta ei lisätä automaattisesti ennalta sovittuihin hintoihin, mikä johtaa kysymykseen siitä, voidaanko sovittua hintaa muuttaa verokannan nousun myötä. Lähtökohtana on, että sopimukset sitovat osapuolia. Yleisen arvonlisäverokannan nousun vaikutusta sopimushintoihin tuleekin tarkastella sopimusehtojen valossa sekä asiakkaan (kuluttaja vai yritys) perusteella.

Veronkorotuksen vaikutus sopimushintaan riippuu siitä, miten hinnat on alun perin määritelty ja onko sopimuksessa varauduttu mahdollisiin veromuutoksiin. Yleisesti sopimusehdoissa tulisi käsitellä veron muutoksia, jotta molemmat osapuolet ymmärtävät vaikutukset. Huomattavaa on, että mikäli yritys varaa oikeuden korottaa hintaa veronkorotusten vuoksi, sen on myös sitouduttava alentamaan hintaa vastaavissa tilanteissa. Jos veromuutoksia ei ole otettu huomioon, osapuolten tarkoitus ja muut sopimusoikeudelliset periaatteet, kuten laatijan vahingoksi tehtävä tulkinta ja sopimuksen sanamuoto, nousevat tulkinnan kannalta ratkaiseviksi.  

Yritysten väliset kaupat

Yritysten välisessä kaupankäynnissä hinnat ilmoitetaan useimmiten ilman arvonlisäveroa (alv 0 %), jolloin voimassa oleva alv lisätään lopulliseen hintaan. Tällöin myös arvonlisäveron muutos voidaan lisätä suoraan sovittuun hintaan. Yrityksillä on arvonlisäverosta vähennysoikeus, ja yritysten välisessä kaupankäynnissä arvonlisäveron korotus voidaankin yleensä siirtää ongelmitta ostajalle.

Jos hinta on kuitenkin ilmoitettu esimerkiksi muodossa 100 € + alv 24 %, saattaa tulkintaristiriitoja syntyä, sillä sanamuodon mukainen tulkinta puoltaisi tulkintaa nimenomaisesti 24 % arvonlisäverosta. Asiaa onkin tarkasteltava sopimusosapuolten tarkoituksen valossa, mikä lähtökohtaisesti johtaa siihen, että hinta nousee arvonlisäverokannan noustessa.

Jos hinta on ilmoitettu sisältäen arvonlisäveron, esimerkiksi muodossa “100 € sis. alv”, tilanne on monimutkaisempi. Tällainen hinnoittelutapa viittaa kiinteään, arvonlisäverolliseen hintaan. Mikäli sopimusehdoissa ei ole varauduttu veronmuutoksiin, myyjän voi olla vaikea periä korkeampaa hintaa. Tämä voi johtaa riitatilanteisiin, joissa selvitetään, oliko osapuolten tarkoituksena sopia kiinteästä hinnasta, johon veronkorotus ei vaikuta, vai oliko hinta joustava veromuutosten varalta.

Kuluttajakauppa

Kuluttajakaupassa arvonlisävero lähtökohtaisesti sisältyy ilmoitettuun hintaan, eikä kuluttajilla ole arvonlisäveron vähennysoikeutta, joten veronkorotus vaikuttaa suoraan siihen hintaan, joka jää heidän kannettavakseen lopullisesti.

Vaikka lainsäädäntöön perustuva hintamuutos, johon yritys ei ole voinut varautua, olisi sinällään kohtuullisena perusteltava yksipuolinen muutos, tällaisista perusteista tulisi sopia jo sopimusta laadittaessa. Jos sopimuksessa ei ole varauduttu veromuutoksiin, myyjä voi joutua kantamaan arvonlisäveronkorotuksen vaikutukset itse.

Haluamme olla avuksi!

Me Alderilla autamme sinua ja yritystäsi kaikissa vero- ja lakikysymyksissä. Meihin voit olla yhteydessä jos pohdit arvonlisäverotuksen muutosten vaikutuksia. 

Meillä on kokonaisvaltaista osaamista niin verotuksen kuin juridiikan eri osa-alueilta.

Miten me voisimme olla sinulle avuksi? Lue lisää palveluistamme.